perjantai 1. kesäkuuta 2012

Tilkkujen tuho: kestoliivinsuojat

Tilkkupussiin oli kertynyt monenkokoista palasta vaippaompeluiden jämiä. Näistä ei oikein järkevästi saanut enää kestositeitä eikä ruokalappujakaan. Mitä muuta PUL- ja bambutilkuista sitten voisi tehdä? Vinkkejä otetaan vastaan!
Leikkelin lopulta kaikki kynnelle kykenevät palaset liivinsuojiksi eli "tissiläpsyttimiksi", kuten Kerttu tapaa sanoa. Yksi ilta tähän tuhraantui ja lopputulos näkyy tässä: 
Kymmenen paria eli 20 kpl liivinsuojia. Kosteussulkuna on PUL paitsi vihreässä parissa laminoitu velour. Imuiksi laitoin kaikkea mahdollista: kierrätysbambucollegea, bambujoustista, tenceliä, velouria, joustofroteeta... Kaikissa on imua kaksi kerrosta. Liivinsuojien halkaisija on n. 10 cm, kaavana käytin jälkiruokakulhoa.
Aika iso työ oli kyllä noin monen ympyrän leikkaamisessa. Huomasin myös, että palat kannattaa leikata aika tarkasti, koska muuten ompeluvaiheessa reunoja on hankala asetella kohdilleen ja tulee susikappaleita. Totuuden nimessä kerrottakoon, että leikkasin liivinsuojia 10 paria, joista kaksi paria meni "opetusmateriaalina" roskikseen. Korvasin hukkaan menneet parit aiemmin ompelemillani suojilla, jotka ovat nuo safarikuosiset.

Tässä vielä sama setti toiselta puolelta kuvattuna. Päättelin kuvauksen jälkeen vielä irtonaiset langanpäät suojien sisään.
Itsehän en enää tissiläpsyttimiä tarvitse, kun maitovahinkoja ei tapahdu enää läheskään samaa tahtia kuin imetyksen alkuviikkoina. Nämä suojat menevätkin kirpparille myyntiin, ja siksi olin lopputuloksenkin suhteen kriittisempi kuin yleensä. Halvalla minä nämä myyn - menevät noin kankaiden hankintahinnalla... Joka kestoliivinsuojia tarvitsee, niin kyllähän näitä kannattaa itse tehdä. Näyttävät nimittäin olevan aika arvokkaita ostettuna, n. 5e/pari.
Ompeleminen oli aluksi haastavaa. Minulla toimi parhaiten saumurissa, kun säädin leikkausleveyttä normaalia kapeammaksi, ompelin suojat kosteussulkupuoli alaspäin (jostain syystä kaartuu siistimmin noin päin) ja löysäsin paininjalan puristusta. Neulojen pitää olla mahdollisimman ohuet ja terävät. Kappaleet kannattaa asettaa suunnilleen samoin päin langansuuntaan, jotta eivät veny eri suuntiin ommellessa. Neuloja en käyttänyt, ettei tule reikiä kosteussulkuun eikä mene saumurin terät rikki. Napakka ote kankaista riittää. Ja tosiaan on hyvä, jos osat on huolellisesti samankokoisiksi leikattu, niin reunat osuvat ommellessakin kerralla kohdilleen.
Pahoittelen kuvien laatua. Pudotin tässä taannoin kameran lattialle optiikka auki, ja se sitten ei ollut iskunkestävä. Kamerassa on nyt "manuaalinen tarkennus" eli optiikkaa voi käsin vetää sen verran ulos kuin hyvältä tuntuu. Useinkaan ei tunnu. Uusi kamera hankittiin tänään, mutta ei ole vielä päässyt testaukseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti