tiistai 25. syyskuuta 2012

Voimistelupuku vol. 2

Violetti voimistelupuku onnistui niin kivasti, että päätin tehdä samalla inspiraatiolla vielä toisenkin asun Kertulle. Kaava ja koko on ihan sama, mutta tällä kertaa tein lyhyet hihat.
Lapsen voimistelupuku
Malli: 
Suuri käsityölehti 8/10
Koko: 104
Kangas: Kimalletrikoo Eurokankaasta 
Jos oli jumppapukulycran ompelu haastavaa, niin tämän kimalletrikoon ompelu vasta kinkkistä olikin. Tuo kimaltava painatus aiheuttaa saumuriin helposti hyppytikkiä. Aika hyvää jälkeä kuitenkin sain aikaan. Tällä kertaa tein ihan hivenen tiukemman tuosta pääntiestä kuin violetissa puvussa. Leveyttä on myös pari senttiä enemmän, koska tämä trikoo ei ole ihan yhtä venyvää - tarpeeksi joustavaa kuitenkin jumppaamiseen.

Lapsen jumppashortsit
Malli: 
Cinnamon-leggings, Ottobre 1/11
Koko: 104
Puvun pariksi tein Cinnamon-leggingsien kaavalla vielä lyhyet housut. En muista, mistä olen tuon turkoosin lycrapalan vuosia takaperin ostanut. Alun perin olen ommellut kankaasta itselleni lappubikinit. Parin imetyksen jälkeen "laput" löytyvät mulla nykyisin paremminkin bikinien sisältä, mistä syystä suosin nykyään hiukan topatumpia bikiniyläosia... Mihinkähän lie turkoosit pikku-pikku-bikinini hävinneet vuosien saatossa? Pieni pala kangasta kuitenkin oli jäänyt kaappiin kummittelemaan, ja siitä riitti juuri sopivasti jumppapöksyihin. Jälleen kerran lahkeelle tuli pituutta sen verran kuin kangasta riitti. Onneksi ei tullut ihan mikromittaiset kuitenkaan. 
Näitä molempia jumppapukuja voi nyt hyvin käyttää pöksyjen kanssa ristiin, koska tuossa jumppapuvussa on vähän violettia kuten trikoissa ja toisaalta violetin jumppapuvun siirtokuvasta löytyy turkoosia.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Pikku-primadonnan voimistelupuku

3 ½ -vuotias Kerttu-neiti aloitti tänä syksynä telinevoimistelun - ja pitäähän sinne tietysti olla ihan oikea voimistelupuku! Viime vuonna temppujumpassa t-paita ja leggingsit olivat yleisin asuste pikku-jumppareilla. Isompien lasten "oikeassa jumpassa" näkyy kuitenkin olevan tytöillä jo enemmän oikeita jumppapukuja ja jopa seura-asuja. Varmaan se seuran jumppapuvun hankinta tulee meillekin jossain vaiheessa eteen, mutta sitä odotellessa ompelin Kertulle puvun violetista jumppapukulycrasta. 

Lapsen voimistelupuku
Malli:
Suuri käsityölehti 8/10
Koko: 104
Kangas: Jumppapukulycra Eurokankaasta
Strassisiirtokuva Tiimarista
Sopiva kankaanpala löytyi jälleen kerran Eurokankaan palakorista. Jumppapukulycra on aika kiiltävää ja kamera muuttaa värejä niin että puku näyttää kuvassa enemmän siniseltä, vaikka on oikeasti violetti. Alla olevassa suttukuvassa näkyy tuo siirtokuva lähempää ja kuvan väri on lähempänä oikeaa. 
 Tämä on siis kiinnisilitettävä valmis siirtokuva, jollaisia olen nähnyt myynnissä Tiimarin lisäksi ainakin Säästökuopassa ja Ottobrellakin. Epäilen kyllä, että nuo strassit lähtevät tuosta keinokuidusta irtoilemaan ajan ja pesujen myötä, mutta toistaiseksi ne ainakin ovat pysyneet hyvin. Kuva-aihe oli Kertulle mieleinen, ja pitäähän pikkutytöllä tietysti ollakin aina vähän bling-blingiä...
Lapsen jumppatrikoot
Malli:
Cinnamon-leggings, Ottobre 1/11
Koko: 104
 Lopusta kankaasta ompelin jumppapuvulle pariksi perustrikoot leggingsien kaavalla. Tein lahkeelle mittaa sen verran kuin kankaanpalasta sai. Ei ihan täysimittaisia tullut, mutta eipähän jäänyt tällä kertaa tilkkuja pyörimään komeroon.


Tässä vielä koko asu neidin päällä. Kasvunvaraa jäi hiukan, muttei liikaa kuitenkaan. 
Tämmöisen liukkaan ja supervenyvän jumppapukutrikoon ompeleminen ei ole mitenkään helppoa puuhaa, enkä kyllä ihan ilman purkamisia tästäkään selvinnyt. Ompelua auttoi kovasti, kun vaihtoi saumuriin ohuet pallokärkineulat. Differentiaalisyöttöä säädin saumurista vähän pienemmälle, niin saumoista ja päärmeistä tuli joustavat eivätkä langat toivon mukaan katkeile käytössä kovin herkästi. Varsinkin pääntiellä saa olla tosi paljon joustoa, koska puku laitetaan päälle kaula-aukon kautta. Pääntiellä ja jalanteillä on 8 mm leveää Framilon-nauhaa tukemassa. 

Tänään onkin taas jumppapäivä, joten Kerttu pääsee kokeilemaan asua ensimmäistä kertaa tositoimissa.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Pika-pika-perushousuja pitkäsäärelle

3-vuotias Kerttu-neiti on kasvanut kesän aikana niin mahdottomasti, että syksyn tullen kaikki pitkät housut tuntuivat jääneen lyhyiksi. Ison pinon perushousuja käärinkin odottamaan seuraavaa käyttäjäänsä, mutta uusia pöksyjä kyllä tarvitaan vanhojen tilalle. Ensihätään surautinkin vanhasta uutta -ajatuksella kahdet kotihousut.
 Varastosta löytyi serkun vanhat joustofroteehousut, jotka olivat Kertulle sopivat. Polviin oli kuitenkin tullut kulumaa, joten niihin keksin laittaa tuommoisen kukkapaikat päälle. Applikaatioissa on käytetty samaa kuva-aihetta kuin edellisissä vaipoissa.
Tässä ennen-kuva housuista reikineen.
Housut sopivat käyttäjälleen hyvin ja ovat mieleiset. Applikaatioihin on käytetty joustofroteetilkkuja.

Lapsen collegehousut
Malli:
Ottobre 1/12: Odakota
Koko: 110
Kankaat: Enon vanhasta hupparista

 Toiset housut tein kierrätysmateriaalista. Kertun enon (eli veljeni) XL-kokoinen abihuppari on ollut ahkerassa käytössä. Näissä R-collectionin vaatteissahan on se ominaisuus, että kangas vain kestää ja kestää... ja kestää... Kun vaatteeseen on jo totaalisen kyllästynyt ja se on tahrainen ja pesuissa haalistunut, kangas on edelleen ehjää. Tämä huppari oli nähnyt elämää ja päätynyt "matonkuteisiin", josta sen pelastin omaan käyttööni. Leikkelin sen ensin paloiksi. En oikein pitänyt tuosta haalistuneen sinapinkeltaisesta sävystä, joten laitoin osat pesukonevärjäykseen. Housujen väriksi valikoitui oranssi, koska tarvitsin väriä muutaman muunkin vaatteen värjäämiseen ja nämä menivät siinä samassa koneellisessa. Muutenhan noita kierrätyskankaita ei välttämättä kannattaisikaan värjätä - tai ainakin uudisvaatteelle tulisi vähän turhan paljon hintaa minun mielestäni.

 Ja tässä housut ovat käyttäjänsä päällä. Näihin jäi vähän kasvunvaraakin, mutta se ei liene vaarallista. Jos jotain pitää kritisoida, niin kaava on mielestäni vähän turhan pussimainen ainakin tuolle meidän hoikkeliinille. Ja koska minulla ei ollut oranssia ompelulankaa, tein kaksoistikkaukset ruskealla. Kontrastivärisissä tikkauksissa on se huono puoli, että jokainen hyppytikki ja epätasaisuus näkyy selvästi.

Nimikointinauhat



Tänään innostuin tyttöjen päiväunien aikana vielä askartelemaan nimikointilappuja ompelutöitä varten. Minulla on joskus aikanaan ollut tilattuna tällaisia jostain, mutta ne ovat jo loppuneet ja taisivat olla silloin tyttönimelläni tehtyjä. Nämä laput tein tulostettavan siirtokuvakalvon avulla 1 cm leveälle puuvillanauhalle. Aika näyttää, miten nämä kestävät pesua ja käyttöä.

Osaan lapuista laitoin kokomerkinnät valmiiksi, osaan en. Ja periaatteessa en tykkää, että nimikointi on englanniksi. Kuitenkin "Sannan tekemä" kuulosti jotenkin kököltä, joten siksi "Handmade by Sanna V." Muut  tekstit ovat "Sanna V", "Äidin tekemä", "Handmade by ÄITI", "Äidin tekemä" ja "Itsetehty". Nyt vain sisäinen kielipoliisini antoi huomautuksen tuosta viimeisestä: onko "itsetehty" yhdyssana?