lauantai 3. elokuuta 2013

Kalastajapojan huppari

Olemme asustelleet nyt kuukauden päivät täällä "välikodissa" Sallassa. Singahdimme perheellä tänne minun työni takia. Ei tämä väliaikaisasunto missään nimessä vedä vertoja Rovaniemen-kodillemme. Viihtyisyyttä kuitenkin lisää se, että toin ompelukoneet mukanani tänne.
Lapsen velourhuppari
Malli:
Ottobre 4/13, "Sweetheart"
Koko: 80 cm
Kankaat: Kalastajatrikoo Pehemiältä, harmaapilkullinen
velour ja sininen resori Eurokankaasta, napit Tiimarista
Kaksi viikkoa sitten osallistuin Facebookin Saumanvara-ryhmän järjestämään SaVaWay-haasteeseen, jossa piti ommella kahdessa tunnissa valmis vaate. Vaatteeseen piti käyttää tällä kertaa yllätyspaketissa tulleita tarvikkeita, ja tämä yllätyspaketti tuli Pehemiältä. Paketista paljastui pala kalastaja-trikoota - joka pienoiseksi pettymyksekseni oli tätä poikaväriä. Meillä kun on vain tyttöjä, niin ehkäpä pinkki olisi ollut mieluisampi väri. Toisaalta näin hommassa oli itselleni paljon enemmän haastetta!
 Joku SaVaWay-haasteen osallistujista oli kyllä tehnyt tästä turkoosista kankaasta tyttömäistäkin vaatetta, mutta itselläni ei ihan sellaiseen riittänyt mielikuvitus. Tällä kertaa tein vaatteen tuttavaperheen pienelle pojalle, joka viettää aivan pian 1-vuotissynttäreitä.


Tuli haukattua aivan pikkuisen liian iso pala tämän haasteen kohdalla. Tällaisen kokonaan vuoritetun vaatteen tekemiseen menee vähän enemmän aikaa kuin normaaliin peruspuseroon tai -housuihin. Niinpä kahden tunnin aikarajoituksella napit jäivät ompelematta. Ne laitoin paikalleen vasta seuraavana päivänä. No, ehkä kaksi tuntia olisi riittänyt, jos en olisi alkanut nysväämään tuon hupun resorikanttauksen kanssa. Kun en vaan ollut siihen tyytyväinen, ja sitten purettiin...




Vilma suostui toimimaan mallina, vaikka vaate onkin poikamainen. Mietin, onko huppari 1-vuotiaalle saajalleen aivan valtava, kun se on pikkuisen reilu tuolle meidän neidillekin. Oli nimittäin jälleen reiluhkoa mitoitusta tuo Ottobren kaava. Toisaalta pojat ovat kyllä yleensä vähän isompia kuin samanikäiset tytöt, ja meidän Vilma on muutenkin melko hoikkeliini.
Tässä muuten meidän uusi naapurimme. Välikotimme etuovelta on tämä kuva otettu, pahoitteluni lievästi epäonnistuneesta valotuksesta. Herra Poro ja hänen ystävänsä ovat viimeisen kuukauden aikana tulleet hyvinkin tutuiksi lenkkipoluilla ja työmatkoilla. 
"Etuajo-oikeus"
Toissa viikonloppuna kävimme myös kiipeämässä Salla-tunturille. Täältä näkee kauas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti