perjantai 29. marraskuuta 2013

Aattoaamun pyjama

Lapsen pyjama
Malli: 
Princess-tunika ja Hopsis-leggingsit,
Ottobre 4/12
Koko: 110 cm
Kankaat: Musta trikoo ties mistä, tähtitrikoo
Eurokangas, punainen resori Ottobre shop,
silityskalvo Pikku-piltti,
napit ja nauhat mumman varastoista

Viime perjantaina veivattiin taas. Kyseessä oli siis Saumanvara-ompeluryhmän perjantai-illan "SaVaWay"-ompeluhaaste. Tämän kerran teemana oli tehdä jotain pikkujouluista. Tähän liittyi myös kangasyllätys, joka tuli Mussukoilta - tai siis olisi pitänyt tulla. Viime aikoina kusti on polkenut kolmipyöräisellä, eikä oma yllätyspakettini ehtinyt ajoissa perille.  Olin tilannut kankaan mummolaan, koska vietimme siellä viikonloppua. Voi sitä pettymystä, kun ei yllätyspaketti ollutkaan perjantaina tullut perille! 
Tällaisilla rilleillä ne tontutkin kurkkivat!










Päätin pettymyksestä huolimatta haastaa itseni ompelemaan jotain teeman mukaista kahdessa tunnissa (joka on SaVaWayn aikaraja) omista kankaistani. Joulunpunaisia nappeja ja rusettinauhaa löytyi mummon aarrelaatikoista. Niin syntyi lapsukaiselle jouluaaton pyjama, jonka taskuun voi aattoaamuna piilottaa pienen yllätyksen. Sain ainoastaan yläosan valmiiksi määräajassa, koska jouduin opettelemaan siirtokalvon käyttöä ja tein taskun kaksi kertaa ennen kuin se onnistui.

Milloinkahan minä muuten opin, että tuo lapsi on oikeasti pitkä? Tunika olisi saanut olla kymmenen senttiä pitempi, eikä leggingseissäkään pari lisäsenttiä lahkeenmitassa olisi haitannut. Mutta käyttökelpoinen pyjama tästä tuli. Nyt kun keksisi, mihin ne 23 muuta luukkua ompelisi...

Yllärikangaskin tuli muuten lopulta perille maanantaina mummolaan. Itse olen tietenkin jo Rovaniemellä, mutta onpahan ommeltavaa seuraavaakin mummolareissua varten. Paketissa olisi ollut pitsisydän-trikoota

Mukavaa joulun odotusta!



maanantai 25. marraskuuta 2013

Vaippa-arvonnan voittajat

Kestovaippa-arvonta on nyt päättynyt. Osallistujia oli ilahduttavan monta. Pari kommenttia oli kirjautunut tuplana, mutta ne poistettuani osallistujia jäi 58 ja arpoja tuli yhteensä 84. Kiitos kaikille osallistuneille! Annoin jokaiselle osallistujalle arvontanumeron kommentointijärjestyksessä ja askartelin omin pienin kätösin kullekin oikean määrän arpoja. Hirmuisesti sekoittelin lappuja piparipurkissa ennen arvontaa, jonka jälkeen töihin pääsi lottotyttömme Kerttu.
Silmät tiukasti kiinni. Ja jännitys tiivistyy...

Ensimmäisen vaippapalkinnon saa:
Marika Huhtaniska kirjoitti: "Kahdella arvalla mukaan. Matiaksella alkaa olla pieniä M kokoiset vaipat, enkä oo saanu aikaseksi metsästää isompia. Matias on 1v 4kk. Kestoja on käytetty alusta asti pääsääntösesti. Matias syö paljon ja pissaa paljon. Kakkaa aika usein jo pottaan. :) Nepparilliset taskuvaipat ois ihan kunkkuja! Jaoin linkin fb:ssä."


Toisen palkinnon saa:
Maria kirjoitti: "Kahdella arvalla olisin mukana! :) Vauvalle sisävaippaa haluaisin, en tiedä vielä sukupuolta. S-kokoa :) Jotain iloista ja piristävää kaipaisin. ;)"



 Ja kolmas palkinnonsaaja:
Sirkku Laine kirjoitti: "Mukana kahdella arvalla! Meillä on poika 9 kk ja kestoja käytetään aina kun on puhtaana. Nyt on edelliset jäämässä pieniksi ja olen suunnitellut, suunnitellut ja suunnitellut isompien ompelua, mutta enpäs vain rohkene ryhtyä ompelupuuhiin. Tulisi siis enemmän kuin tarpeeseen :D Taskuvaippoja on ollut nämä edelliset, lähinnä äitiyspakkauksien vaippoja, joita on tullut sieltä ja täältä."


Ja lisänumerot...

Vilma (2v) halusi myös toimia lottotyttönä ja kävi välissä kauhaisemassa kouraansa kaksi lappua huippuvirallisesta arvontauurnastamme. Joten tässäpä kaksi "lisänumerolla voittanutta":

Taru kirjoitti: "mukana yhdellä arvalla :) Toiveena S koon kuorivaippa unisex kuosissa :)"



Laura kirjoitti: "Kolmella arvalla mukana :) Poika 1,1 v ja inasen vajaa 10 kg, sisävaippoja kaivattais lisää. Linkitin omaan blogiin ja facebookkiin :)"

En ole vielä päättänyt, mitä nämä lisänumerolaiset saavat palkinnoksi, mutta jos ei vaippaa niin ainakin jotain muuta mukavaa pientä. Pyrin ottamaan tämän illan aikana sähköpostitse yhteyttä voittajiin ja ompelen palkinnot valmiiksi viimeistään ensi viikon loppuun mennessä.

Onnea voittajille ja kiitokset kaikille muillekin osallistuneille! Mukavaa, että arvonnan myötä blogiini liittyi muutama uusikin lukija. Toivottavasti pistäydytte jatkossakin välillä lukemaan turinoitani täältä sivustolta. 

torstai 21. marraskuuta 2013

Piippaappa ja paappa pipo päähän

Hellurei, talvi on tullut Rovaniemelle ja maa on valkoisena. Pakkasilla ei päätä palele, kun on pipo korvien suojana. Seuraavassa pari värkkäämääni versiota tästä mainiosta ja tuiki tärkeästä asusteesta.

Naisen ruttupipo
Malli:
Moda 7/12
Koko: M (pienennettynä)
Kankaat: Eurokangas, napit Tiimari
Osallistuin lokakuussa Nappinjan blogissa olleeseen pipovaihtoon, jossa piti ommella salaiselle ompeluystävälle toiveiden mukainen pipo. Vaihto on nyt sulkeutunut ja salaisuudet saa paljastaa. Kerrottakoon siis, että tämä ompelemani ruttupipo lähti postissa Helmi Hetkiä ja Herttaista eloa -blogin Iinalle. Toivottavasti tämä on vastaanottajalle mieleen. Kannattaa muuten käydä tutustumassa myös Iinan blogiin, josta löytyy kauniita neuleita ja ompelutöitä sekä ihania sisustusideoita.

Modan ohjeessa pipon saumaa piti rypyttää rypytyslangalla, mutta minulla ei kärsivällisyys riittänyt moiseen, joten tein tähän reilut laskokset. Värikkäät sydännapit korostavat laskossaumaa. Musta villaneulos löytyi Rovaniemen Eurokankaasta ja on todella mukavan pehmoista. Pipon vuoriksi laitoin kuitenkin puuvillatrikoota, jottei villa kutittaisi herkempääkään käyttäjää.
Neulosta jäi vielä pieni pala, joten pitäisiköhän itsellekin surautella vielä tällainen samanlainen pipo? Oma pipoyllätykseni ei ole vielä tullut postissa, varmaankin johtuen postin viimeaikaisista toimintakatkoksista. Jännityksellä täällä odottelen pakettia saapuvaksi ja toki lisään saamastani piposta kuvat tänne blogiin heti kun mahdollista. Oma pipoyllätykseni saapui tänään postissa, ja siitä kuvat alempana!
Ompelemani pipon seuraksi pakettiin lähti villasta ja heijastinkankaasta askarreltu pehmoheijastin. Tämä oli ihan ensimmäinen tekemäni heijastinviritys. Minulla ei siis ole mitään käsitystä, toimiiko tällainen käytössä vai ei. Mutta ihan hauska tätä oli värkätä.


Jo aiemmin syksyllä neuloin ihan itselleni lörppäpipon ja kämmekkäät Nalle Taika -langasta.
Naisen neulottu pipo ja kämmekkäät
Malli:
Oma
Lanka: Novita Nalle Taika
Tämän yksinkertaisempia neuleita ei juuri ole olemassa. Pipo on neulottu pyöröpuikoilla suorana putkena ensin 2 oikein - 2 nurin, sen jälkeen sileänä neuleena aina oikein. Lopussa kavennukset 6x/kerros. Samoin kämmekkäät on tehty suorana putkena silmukoita vähentämättä tai lisäämättä ja peukaloa varten on jätetty reikä, johon neuloin lopuksi pari kierrosta ainaoikeaa.


Myös muutamat sukat on tullut neulottua, kun noita 7 veljestä - lankamyttyröitä edelleen pyörii melkoinen määrä tuolla komerossa. Joka kerta kun saan pari myttyrää kulutettua pois, jostakin tupsahtaa laatikkoon uusi kerä jotain ihanaa uutuusväriä. Kukahan lankatonttu se niitä keriä meille kuskaa jatkuvasti?
Tässä raitaa äidille ja tyttärelle. Molemmissa on ohjeena Novitan sivuilta ja lankavyötteestäkin löytyvä perusohje. Raita on ehdoton kuosisuosikkini sukissa edelleenkin, niihin en koskaan kyllästy. Seuraavat voisin kyllä tehdä jostain vähän räväkämmästä väristä...

Tänään sain postissa oman pipovaihtoyllätykseni. Ompelija Emmi on ollut kyllä ajatustenlukija. Pipovaihdon ompeluksia suunnitellessani mietin nimittäin, että itselleni tekisin ehdottomasti mustan pipon, jossa on iso pinkki rusetti. Sellainen löytyi paketista, vaikka muistaakseni ihan näin tarkkoja ohjeita toivemyssystä en tekijälle antanutkaan. Tämä pipo on minusta sopivasti pirteä mutta kuitenkin naisellisen tyylikäs. Ja ihan vähän höpö, kuten minäkin. Pipo on aika ohut, mutta pikkupakkasilla varmasti riittävän lämmin, sillä siinä on fleecevuori. Nyt vielä mietin, pukisiko tuon siten, että rusetti on edessä vai vähän sivulla - molemmilla tavoin se näyttää kivalta. 
Valokuvat ovat Kertun (pian 5 v.
) käsialaa, eikä valotus ihan aina onnistunut. Tosin eivät omat otokseni yleensä ole juuri sen parempia.
Tässä vielä valokuvataiteilija itse. Kertullekin olisi rusettipipo kelvannut, mutta ehkä hänelle pitää tehdä oma, sillä tästä saamastani en taida luopua...

tiistai 12. marraskuuta 2013

Synttärikemuja ja hyvästit vaipparallille

Uskottava se on: meillä ei asu enää vauvaa. 
Vilma-neiti täytti viime viikolla kaksi vuotta. Hänestä on tullut jo iso tyttö, joka osaa puhua melko hyvin ja tuoda oman tahtonsa esille. Aika usein aikuiset vieläpä ymmärtävät, mitä Vilma sanoo. Jos eivät ymmättä, osaa isosisko suomentaa. 

2-vuotissynttäreitä juhlistettiin kakkukahvien kera. Tässä näyte kondiittorintaidoistani. Taidanpa edelleen keskittyä harrastuspuolella enemmän ompeluun kuin leivontaan (koska kakkuja ei voi edes purkaa, kun menee pieleen...). Ihan syötävää tuo kakku silti oli. 

Vilmaa vähän jännitti kynttilöiden puhaltaminen, joten isi sai tällä kertaa auttaa.

Kerttu-sisko oli askarrellut Vilmalle syntymäpäiväkortin ja kirjoitti onnittelutekstinkin itse. Äidin ei tarvinnut auttaa yhtään - ei hassummin 4-vuotiaalta!
Synttärilahjan Vilma pääsi tietenkin valitsemaan itse (kaupasta siis, tämä ei ole itsetehty). Pinkille pöllölle Vilma antoi nimeksi "Pöllö-Pöllö-Pöö". Tässä ollaan jo menossa yöunille uuden unikaverin kanssa.

2-vuotias osaa jo käydä itse potalla, eikä vaippaa enää laiteta päälle edes yöksi. Vilman mielestä vaippa on "hantava" (hankala), joten eihän sitä tietenkään väkisin päälle laiteta. Äitiä ei haittaa yhtään päästä sanomaan hyvästit vaipparallille, niin kivaa kuin kestovaippojen ompeleminen ja huoltaminen on ollutkin.

Tällaisen kasan vaippoja sain eilen pestyä ja pakattua varastoon odottamaan, josko joskus maailmassa vielä tulisi näille seuraavakin käyttäjä. Tässä ei itse asiassa ole vielä ihan kaikki kestovaipat, koska olen jo aiemmin varastoinut kasan NB- ja S-kokoisia vaippoja. Joo-o, onhan näitä paljon. Mutta toisaalta voi miettiä, että suurin osa näistä vaipoista on jo toisella kierroksella. Onpa tuossa joukossa pari vaippaa, jotka ovat kiertäneet jo neljällä lapsella. Eli melkoinen kasa kertakäyttövaippoja on säästynytkin...

Tästä päästäänkin kätevästi VAIPPA-ARVONTAAN. Kaapin täytteeksi on jäänyt läjä vaippakankaita, joille pitäisi keksiä hyötykäyttöä. Ompelen näistä loppukuussa muutaman vaipan arvontapalkinnoksi. Käykääpä osallistumassa!
 https://images-blogger-opensocial.googleusercontent.com/gadgets/proxy?url=http%3A%2F%2F4.bp.blogspot.com%2F-dXaXqhNDfwk%2FUoIiodFEYpI%2FAAAAAAAABP4%2FPi8rtvC9ghk%2Fs1600%2FARVONTA.JPG&container=blogger&gadget=a&rewriteMime=image%2F*




Vaippa-arvonta 12. - 24. 11. 2013




Sanna tekee, purkaa ja... arpoo kestovaippoja. Pieni kestopeppumme on kasvanut niin isoksi, että sain pakata kaikki käyttämämme vaipat varastoon. Hyllyn täytteeksi jäi kuitenkin vielä läjä käyttämättömiä vaippakankaita, jotka pitäisi saada hyödynnettyä. Kun seuraavaa käyttäjääkään ei ole näköpiirissä, päätin laittaa vahingon kiertämään ja arvonnan pystyyn. Arvontapalkintona on kolme vapaavalintaista uutta kestovaippaa.

Eikö sinulla ole kestovaipatettavaa vauvaa? Ei hätää, osallistu silti! Voit toivoa palkinnoksi myös jonkin muun kestotuotteen. Ompelen mitä mieleen juolahtaa, eli saatatkin saada kestositeen tai muun yllätyksen.

Ja hommahan toimii näin: 


1. Saat yhden arvan kommentoimalla tähän viestiin, millaista vaippaa/muuta palkintoa toivot. Kerro, tuleeko palkinto tytölle vai pojalle, toivottu koko ja mahdollisesti vaipan tyyppi (tasku-, kuori- vai sisävaippa). Muista laittaa myös sähköpostiosoitteesi tai blogiosoitteesi, jotta saan sinuun yhteyden arvonnan jälkeen. Muitakin terveisiä saa laittaa.

2. Saat toisen arvan olemalla blogini lukija. Toki saat arvonnan aikana liittyä tuolla sivun reunassa, ja toivon että vierailet blogissani toistekin. 

3. Saat kolmannen arvan, kun kerrot arvonnasta eteenpäin Facebookissa tai omassa blogissasi. Lisää blogiisi tai fb:iin linkki tälle arvontasivulle ja kerro myös kommentissasi, missä olet kertonut arvonnasta.

torstai 7. marraskuuta 2013

Se on jänes!

Sanna on vihdoin palannut kotiin ja koneen ääreen. On kyllä ihana päästä takaisin omaan kotiin ja eroon matkalaukkuelämästä, vaikka kyllähän Sallassakin viihtyi vallankin mainiosti. Siellä välikodissa minulla ei ollut viimeiseen kahteen kuukauteen käytössä ompelukonetta eikä viimeiseen kuukauteen käytössä kotitietokonetta (ajatella, että tietokoneen voi Rovaniemen-reissulta UNOHTAA ottaa mukaansa!). Blogielämä on siis ollut hyvinkin hiljaista. Syvimmät pahoitteluni, mikäli joku on jo kovasti ehtinyt odottaa uusia julkaisuja.
Tänään esittelyyn pääsee yksi elokuulla valmistunut asu, sillä uutta tuotantoa ei kotiinpaluun jälkeen ole vielä ehtinyt valmiiksi asti - muutamia neuletöitä lukuunottamatta. Kun nyt saisi ensin kapsäkit purettua, voisi ehkä ajatella uusia ompelutöitäkin. Ideoita nimittäin on kyllä pieni pää täynnä, ja lisäksi monta keskeneräistä hommaa odottamassa.
Lapsen mekko ja leggingsit
Malli:
Mekko "Circus horse", Ottobre 4/13
Housut "Chillax", Ottobre 1/13
Applikaatiokuva: Elisa Tuohimaa
Koko: 110 cm
Kankaat: Pallotrikoo Eurokangas,
musta velour Sampsukalta
Kyseessä oli jälleen kerran Saumanvara-ompeluryhmän haaste. Tehtävässä piti toteuttaa Elisa Tuohimaan piirtämä pupukuva johonkin valmiiseen vaatteeseen. Tällainen aihe siis annettiin: 

...ja tällainen siitä minun käsittelyssäni tuli: 


Tämä oli ehkä pikkutarkin applikaatio, mitä olen tähän saakka tehnyt. Myöhemmin kuulin, että pupukuva oli suunniteltu kankaanpainantaa ajatellen, joten ehkä tämä olikin ommeltavaksi hiukan haastava. Ainakin tällaiselle aloittelijalle. Hiukan tuo pupu näyttää olevan bilemeiningeissä ja ripsarit poskilla, mutta ehkäpä se on festaripupu...
Takapuolella tietysti häntä vilkkuu:
Sovituskuvista näkee, että tuo helman kanttaus kääntyy tuonne sisäpuolelle, joten ei ollut helman huolitteluun kaikkein onnistunein valinta. Ei tarvitse kokeilla tuotakaan siis toista kertaa. EN silti aio purkaa tuota, koska ei häiritse minua niin paljon (kuin moni muu asia tässä mekossa). Musta väri lapsen vaatteessa tuntui aluksi vieraalta, mutta vadelmanpunaisten kanttausten ansiosta asu ei mielestäni ole silti liian synkkä. Mekkoa on pidetty myös paljon pinkkien sukkahousujen kanssa, jolloin väriä tulee asuun lisää.




Sain jo "tilauksen" samanlaisesta mekosta pukinkonttiin, kun erään toisenkin 4-vuotiaan neidin mielestä pupunen oli vallan viehättävä. Tällä hetkellä pukkihommat ovat kyllä vielä täysin aloittamatta. Mutta eihän sitä tiedä, mitä kaikkea vielä ennen joulua innostuu askartelemaan! Juu, ja onhan se tosi imartelevaa, jos meikäläisen tekeleet kelpaisivat muillekin kuin omille mukuloille.