tiistai 1. syyskuuta 2015

Mummopitsit

Muutama viikko sitten oli Facebookin Saumanvara-ryhmässä jälleen SaVaWay-ompeluhaaste, johon päätin osallistua aika lyhyellä varoajalla. Haasteen, tuttavallisemmin "veivin" aiheena oli tällä kertaa "Trashion", kierrätysmuodin supernaisen Outi Pyyn inspiroimana.

Ehdottomasti paras varasto erilaisia kierrätysmateriaaleja löytyy äitini vintiltä, josta tähänkin työhön löytyi tarvikkeet. Äitini on säilyttänyt edesmenneen mummoni verho- ja lakanapitsejä, joista syntyi romanttinen kesämekko/yöpaita. 

Naisen pitsimekko
Malli:
Naisten Maret/Mekkotehdas
Koko: 40
Kankaat: kierrätettyä lakanaa ja lakanapitsejä

Tässä mekossa oli kaikki kierrätettyä ompelulankaa lukuunottamatta. Käytin tähän siis kahta erilaista pitsiä ja kierrätettyä puuvillalakanaa. Eteen lisäsin muutaman paidannapin, jotka nekin on napsittu talteen suvun miesten vanhoista kauluspaidoista.

Suurin osa ajasta kului pitsien purkamiseen. Sen kanssa kun saa olla aika tarkkana, ettei ratko arkoja pitsejä rikki. Valitettavasti myös tuo Maretin kaava oli aivan valtavan suuri, vaikka tarkistin mitat mittataulukosta etukäteen. Käytännössä jouduin ompelemaan mekon kahteen kertaan, kun molemmista sivuista piti poistaa senttitolkulla ylimääräistä leveyttä. Tekemistä ja purkamista siis riitti tälläkin kertaa.

Kuvat on otettu kotipihamme takana olevan metsän laidassa. Kiitos miehelleni kauniista kuvista! En nyt ehkä mikään keijukainen ole, olenpahan vain tämmöinen tavallinen, vankkajalkainen suomalainen nainen.
Jotenkin en sitten kuitenkaan osannut käyttää tätä mekkoa päivävaatteena ja se päätyi minulle yöpaidaksi. Mutta on sellaisena ollut ahkerassa käytössä ja erittäin mieleinen. 

Mummoni virkkaamia arvokkaita puuvillapitsejä jäi äitini varastoon vielä metritolkulla. Niitä ihanuuksia pitää kyllä ehdottomasti käyttää kierrätyskäsitöihin uudelleenkin.

PS. Tuoreimmat juttuni löydät Facebookista nimellä Sanna tekee ja purkaa.


maanantai 31. elokuuta 2015

Kesän kuulumisia

Terveisiä pitkältä bloggaustauolta!

Minulta on muutama ystävä jo ehtinyt kysellä, enkö aio päivittää blogiani enää ollenkaan. Kieltämättä tässä on pienoinen jumi ollut päällä. Ompeluhommat olivat koko kevään tauolla, sillä minulla ei ollut koneita käytössäni. Myimme alkuvuodesta ihanan Rovaniemen-kotimme ja muutimme tilapäisesti ahtaaseen vuokrakämppään, jossa ei ollut ompelutilaa. En sen vuoksi ottanut koneitakaan asuntoon mukaan. Kaiken kivan lisäksi vuokra-asunto oli homeessa, jonka vuoksi jouduimme parin viikon päästä muuttamaan vielä toisen kerran. Kaikessa muuttorumbassa oli ihan tarpeeksi tekemistä työ- ja kotiarjen kiireiden lisäksi, joten loppukeväästä iski päälle aivan uskomaton  väsymys. Blogin pitäminen jäi prioriteeteissa taka-alalle, kun "keskityimme olennaiseen".

Nyt toukokuussa pääsimme lopulta muuttamaan Rovaniemeltä Ouluun. Asumme nyt kaunissa omakotitalossa Haukiputaalla. Tässä talossa minulla on oma ompelutilakin, jonka aion esitellä piakkoin. Tällä kertaa kuitenkin kuluneen kesän kuulumisia muutamien kuvien muodossa.
Aloitin heti muutettuamme uuden työn OYS:ssa, enkä ehtinyt viettää välissä kesälomaa. Eipä se juuri haitannut, koska alkukesä oli niin kylmä. Yllä oleva kuva on toukokuulta, kun kävimme läheisellä Isoniemen laavulla makkaranpaistossa. Asusteet ovat Suomen kesään sopivat (huomaa nuorimmaisella toppahaalari!).





Vesileikit kuitenkin onnistuivat tytöiltä, vaikkei superhelteitä saatukaan. Mies sairastui heti alkukesästä ja joutui olemaan melkein koko kesän sairaslomalla. Onneksi nyt on vointi jo parantunut ja jossain ihmeen välissä hän sai kivetyksenkin laitettua pihaamme (edellä kivet vielä kasoina).

Itse keskityin enemmän puutarhanhoitoon. Varsinaista kasvimaata en laittanut muuta kuin tuo parin neliön pläntin, joka takapihalla oli vailla nurmikkoa. Kyllä noissa laatikoissakin sai kasvatettua kilotolkulla perunoita. Lisäksi saatiin vähän herneitä, kesäkurpitsaa, porkkanoita ja sipulia sekä muutamia yrttejä. Nikkaroin kasvilaatikot itse, ja tuo onkin ehkä vaikein puutyö, mitä olen tehnyt sitten ala-asteaikojen. En vielä ole ihan niin näppärä sillä alueella kuin kankaiden kanssa. :)

Kylmästä alkukesästä huolimatta pihalla kukkivat monenlaiset kaunistukset. Jänikset kävivät tosin popsimassa neilikat parempiin suihin ainakin kahdesti sekä penkoivat penkkiä niin, että daalianmukulat löytyivät monena aamuna mullan päältä. Saatiinpa silti nauttia kukkaloistosta.
Myskimalva...
...daalia...

...ruusuangervo ja moni muu kukki kauniisti uuden kodin pihalla!



Loppukesästä saatiin jo vähän lämpimämpiäkin kelejä, ja päästiin jopa mereen uimaan. Seuraavat kuvat ovat Hailuodon Marjaniemestä. Tänne pitää päästä joka kesä ainakin kerran, sillä paikka on aivan ainutlaatuinen - mielestäni kauneimpia Pohjanlahden rannalla.




Kerttu ja Marjaniemen majakka



Minulla on kesäloma nyt elo-syyskuun vaihteessa ja olen päässyt nauttimaan ihanan kirpeistä syysaamuista. Meidän Kerttu aloitti koulun pari viikkoa sitten. Tässä ollaan menossa kouluun ihan ensimmäistä kertaa.

Kerttu on ollut tosi reipas ja kulkee parin kilometrin koulumatkan pyörällä jo ihan itse yhtä matkaa naapurin tytön kanssa. Kavereitakin kuulostaa olevan, ja läksyt on kivoja - harmi vain, että niitä on aina liian vähän! Onhan tuosta niin äkkiä kasvanut iso tyttö. Ihan vastahan se oli tällainen napero:



keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Hiljaa hiipii joukko varpahillaan...

Joulukin se tuli ja meni. Onpa muuten ihana palata taas tavalliseen arkeen pitkän juhlimisen jälkeen!
 
Pukin konttiin valmistin tänä vuonna vain yhden lahjan. Tai siis yhdenlaisia lahjoja kolmelle eri lahjansaajalle. Päätin kokeilla ensimmäistä kertaa kerhotossujen valmistamista Marian ateljeen ohjeilla.
Lasten kerhotossut
Koko: 30-28-24
Keinonahka: Valkoinen Eurokankaasta,
vadelmanpunainen Kangastukusta

Tossut olivat varsin helpot ja nopeat valmistaa tutoriaalin kuvallisten ohjeiden mukaan. Hiukan aikaa kesti oppia käyttämään ompelukonetta keinonahan kanssa.
Materiaalina en kyllä keinonahkaan mitenkään erityisesti ihastunut. Jatkossa jos näitä tossuja teen, niin etsin kyllä jostain sopivia paloja aitoa nahkaa. Pohjaa varten olisi myös mielellään saanut olla paksumpaa nahkaa, jotta tossut pysyisivät paremmin kuosissaan.

Mieleiset näistä kuitenkin tuli. Tässä meidän pienempi tonttu jouluaattona poseeraa uusissa tossuissaan ja lahjaksi saatu pipo päässään.
Ihanaa alkanutta vuotta kaikille!